Shorinji Kempo-veteraanit tapasivat

Shorinji Kempo-veteraanit tapasivat 12.9.2009 menehtyneen Tiina Saukkosen muistelutilaisuudessa lokakuun 25.päivä Jyväskylässä.

Kuvan otti Tiina Tikanoja os. Elo. Edessä vasemmalta on Vesa ja Alpo. Keskirivissä vasemmalta Jami, Tartsi, Arska. Takana vasemmalta katselee Iso-Jami ja Pietu. Tilaisuus oli aika erikoinen ja mieliinpainuva. Toisaalta muisteltiin pois nukkunutta Tiinaa. Toisaalta muisteltiin menneitä ihan hauskalla mielellä. Tuskinpa Tiinakaan olisi halunnut, että tapaamisemme olisi ollut pelkkää murhetta. Elon Tiina oli tehnyt todella suururakan tapaamisen järjestämiseksi. Monet mukana olleista ei asunut enää lähimaillakaan.

Erikoista on kun tekee gasshon Tiinalle niin Tiinan näkee ihan "elävänä" verkkokalvoillaan. Niin paljon harjoiteltiin yhdessä silloin aikoinaan. Kuvassa olevista Ratisen Vesa on edelleen kempo-aktiivi ja toimii senseinä Vaajakoskella.

Kempo oli ja on edelleen hyvin sosiaalinen harrastus. Siinä ei voi edistyä ellei tee yhteistyötä muiden kanssa. Muistimme kyllä niitä,jotka eivät olleet paikalla tällä kertaa. Omasta puolestani mieliinpainuvia ovat olleet esim. Saarijärven leiri ja sen käpyjuoksu, "Kakolan" treenit, japanilaisten vierailut, Kortepohjan saunaillat ja yliopiston peilisali. Ja tietenkin silloiset harjoittelukaverit joiden kaikkien nimiä ei millään enää muista,mutta mainittakoon sensei Fumiyasu Sakata, Bernard, Uusoksan Kake, Hyytiäisen Timo, Kössi, Poplu, Katajamäen Jaska ja tietenkin Saarijärven harjoittelukavereista vaikkapa Mäkelän Sepi, Tuimalan Harri, Leppäsen Jarmo, Peltolan Sirkka ja Pollarin Upi. Ai niin Hiutale sekä Tervalan Leena...

Pahamaineinen Holsti

Hymy-lehti 7.1.2009:

Lainaus alkaa...

Näin asuu uusi tähtiministeri!
"Uuden opetusministerin Henna Virkkusen koti sijaitsee Jyväskylässä alueella, jolla on hieman ristiriitainen maine. Virkkunen asuu vanhassa, puisessa omakotitalossa työläisten ja rintamamiesten suosimassa Holstin kaupunginosassa. Holstin maine on levoton ja moni jyväskyläläinen kavahtaakin kaupunginosaa. Katso tarkemmin tammikuun Hymystä, miten nopean uran huipulle tehnyt tähtiministeri asuu kihlattunsa, Hankasalmen kunnanjohtajan, Matti Mäkisen kanssa. Tilaa talossa on reilusti, yli 200 neliötä!"

Lainaus loppuu...

Silloin kun siinä asui Ryytin Kaija, vuoteen 1994, oli neliöitä n. 40. Ei vesijohtoa, viemäriä, kaupungin kaivo tontin rajalla, ei saunaa. Sen jälkeen taloa on laitettu aika reippaalla kädellä. Liiteri on purettu pois. Maakellari taitaa sentään vielä olla paikoillaan. No kyllä se talo oli aika levottaman maineessa. Hoitamaton tontti ja yhtä hoitamattoman näköset asukkaat, mutta tontti on aurinkoinen ja Holstin paras. Tai no ainakin yksi parhaimpia. Holsti on Jyväskylän säilytettäviä pientaloalueita.
(Kuva: Hymy tammikuu 2009)

Päivitetty kielipoliittinen strategia Suomelle

Suomen kannattaisi päivittää kielipoliittista strategiaansa. Ruotsi uusii kielilainsäädäntöään nimenomaan englannin vaikutusvallan vähentämiseksi. Ruotsin kielestä tehdään lainsäädännöllä Ruotsin ainoa virallinen kieli.
Suomessa olisi syytä argumentoida suomen kielen aseman vahvistamistarvetta samalla tavoin; englannin kielen ylivallan estämistarpeella. Samat argumentit,joita käytetään Ruotsissa voidaan ottaa käyttöön Suomessa. Sillä tavalla voidaan perustella tarvetta antaa suomen kielelle virallisen kielen asema Suomen perustuslaissa. Suomen perustuslaki ei tunne käsitettä virallinen kieli, vaikka julkisuudessa toista usein väitetään.

Tätä lähestystapaa käyttäen voidaan saavuttaa päämäärä: suomen kielestä ainoa virallinen kieli Suomeen.

Nykyinen lähestymistapa, jossa ruotsille on annettu Suomen kielipoliittisessa keskustelussa se asema, joka on englannilla Ruotsin kielipoliittisessa keskustelussa ei ole paras mahdollinen. Tai ainakin kannattaisi pohtia olisiko siinä säätämisen varaa. Samalla vähenisi kielikiistely ruotsinkielisen vähemmistön ja vaikutusvaltaisen Rkp:n ja sen säätiöiden edustajien kanssa. Ei kai suomalainen kansanpuolue, Rkp, rupea puolustamaan englannin ylivaltaa? Eikä suomalainen kansanpuolue voi toimia suomen kielen aseman vahvistamista vastaankaan ollakseen uskottava suomalainen puolue.

Englannin kielen vaikutuksen vähentäminen käy perusteeksi ruotsin kielen aseman parantamiseksi Ruotsissa. Sama argumentti menettelee suomen kielen aseman vahvistamisen puolesta Suomessa! Kuka voi esittää,että pienen 5-prosenttisen vähemmistön kieli voisi olla Suomessa virallinen kieli! Ei sellaista hullua olekaan! Tälla tavoin tulisi uusia kannattajia Suomen kielilainsäädännön ja Suomen perustuslain muutoksen toteuttamiseksi. Samalla Suomalaisuuden liitto profiloituisi uudella tavalla julkisuudessa.

Osana päivitettyä strategiaa suomenruotsi määritellään kotimaiseksi kieleksi toisin kuin nyt, kun se asema on annettu Ruotsin kielelle.Suomalaisuuden liitto ojentaisi näin "sovinnon käden" yli kielirajan,kun suomenruotsi saisi Suomalaisuuden liiton ansiosta kotimaisen kielen aseman ja suomenruotsia alettaisiin kehittää kotimaisena kielenä valtion tuella.
(Kuva: Suomen Mieli 1/2005 )